Helsinki Coffee Festival järjestettiin menneenä viikonloppuna Kaapelitehtaalla, jo kolmannen kerran. Mukana oli lukuisia paahtimoita, kahviloita ja kahvitarvikemyyjiä ja Misaijn Mira kävi fiilistelemässä tunnelmaa. Sisäänpääsylipulla luvattiin niin paljon kahvia kuin mahaan mahtuu ja lupaus totisesti pidettiin.
Kaapelitehtaan mahtaviin puitteisiin oli luotu upea atmosfääri pimennysverhoilla ja spottivaloilla, lisäksi DJ:n soittama rento taustamusiikki loi loistavaa tunnelmaa. Eri yritysten kojuja oli paljon, niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia. Esittelypisteet olivat pitkälle mietittyjä, kauniisti sisustettuja ja henkilökunta oli jokaisella vierailulla pisteellä hyvin helposti lähetyttävää ja iloista. Esillepanijoiden pisteiden lisäksi paikalla oli muutamia esiintymislavoja, joissa käsiteltiin niin hyvän kahvin perusteita, kisailtiin kahvin maulla ja annettiin vinkkejä kahvinkeittoon.
Kokonaisuutena tapahtuma oli kahvin ystävälle mielenkiintoinen, jokainen esittelijä oli hyvin valmis kertomaan lisätietoja tuotteistaan, vinkkejä kahvinkeittoon ja kahvien maistelu tuntui mukavalta. Lisäksi paikalla oli myös niin teen, suklaan kuin jäätelön valmistajia, joilta maistiaisia sai ilmaiseksi tai pieneen kokeiluhintaan. Yleisöä tapahtumalle oli jopa ruuhkaksi asti, mutta ihmiset tuntuivat olevan liikkeellä positiivisin mielin, jolloin tungoskaan ei luonut liian ahdistavaa tai negatiivistä tunnelmaa.
Mieleen jäivät suuresti Alpron Soijamaidolla valmistettu Cappuccino, Warrior Coffeen mahtavan erikoinen voikahvi ja Illyn Italiasta ihanasti muistuttava espresso macchiato. Vaikka kaikki kahvit eivät erityiseti painautuneet mieleen, oli niissä kuitenkin yllättävänkin suuria eroja. Perus suodatinkahvin suurkuluttajana, näillä festareilla silmät kyllä aukesivat erilaisille kahvilajikkeille ja syntyi halu kokeilla eri merkkejä ja variantteja myös kotona. Helsinki Coffee Festival oli ehdottomasti vierailun arvoinen.
